Suomi-Mutsi-Suomi-sanakirja

Olen tässä muutaman vuoden ajan opiskellut mutsia. Äidinkieleni on siis suomi, mutta sen rinnalle on lähes huomaamattani ilmestynyt toinen, aivan oma ja omalaatuinen kielimuoto, mutsi. Mutsikieli ei sinänsä ole oma kielensä, koska sillä ei ole kielenhuoltoa, oikeakielisyysohjeistoa tai kielipoliittista asemaa. Mutsi käyttää karskisti hyväkseen suomen kieltä: lähes kaikki sen puhujat ovat natiiveja eli syntyperäisiä suomen kielen puhujia ja kielen rakenne on sama. Mutsi korvaa vain osan suomen kielen sanoista ja luo rinnalle uusia ilmauksia. Aivan kaikille mutsikielen sanoille ei löydy vastineita suomen kielestä. Mutsikielen erityispiirre on oma intonaationsa: sen puhujan on vuoroin lässytettävä korkeaa ääntä käyttäen ja vuoroin vaikutettava hyvin pätevältä asiantuntijalta tiettyjä tavuja matalasti painottaen.

Olen koonnut muutamia mutsikielen ilmauksia, jotka ovat hiipineet omaan kielenkäyttööni tai jotka ovat huvittaneet minua siitä asti, kun olen ne ensimmäisen kerran kuullut. Joitakin kohtia havainnollistan kuvien avulla. Olen ainakin osittain pyrkinyt jakamaan ilmauksia aihepiireittäin. Kaikkien sanojen merkitys ei ole minulle vieläkään valjennut, joten olisin kiitollinen, jos paremmin tietävät voisivat täydentää sivistykseni aukkoja. Ilmennän tietämättömyyttäni käyttämällä väärin kysymysmerkkiä eli asettamalla sen tavallisten väitelauseiden perään, jos en ole varma väitteen paikkansapitävyydestä. Ja pliis, älkää vain alkako vetämään tästä hernettä nenään! (ks. Suomen kielen dosentti ja tietokirjailija Vesa Heikkinen: ”Herne meni aika monella nenään, kun sai alkaa tekemään”, Keskisuomalainen 11.2.2014)

RASKAUSAJAN ILMAUKSET

Nämä hyvin usein ärsyttävät tai vaihtoehtoisesti huvittavat lapsettomia. Alkuraskauden huumassa ne tuntuvat käyttäjästään ehkäpä kivoilta, mutta hormonimyrskyjen jälkeen ällöttävät taas.

vauvamasu = söpöyttä tavoitteleva ilmaus hervottoman kokoisesta pötsistä, jonka sisällä on vauva (tai ainakin aluksi sikiö)

masuasukki = syntymätön lapsi tai sikiö, vauvamasun asukas

mammailu = äitinä eli mammana olemista ja elämistä, usein muiden mammojen tapaamista

sylitellä = lapsen pitämistä sylissä (miksi tästäkin on pitänyt tehdä oma verbinsä?!)

Sitten on muutamia karmivia juttuja, joihin ainakin osa raskaana olevista naisista joutuu törmäämään. Näitä sanoja ei todennäköisesti kuule juurikaan ennen raskautta tai synnytystä.

liitoskivut = kamalia kipuja jossakin nivusten lähellä, johtuu kai paikkojen löystymisestä, saa jotkut naiset kävelemään ankkamaisesti raskauden lopussa

perätila = syntyvän lapsen asento vatsassa, lapsen syntyminen juurikin PERÄ edellä?

peräruiske = jokin aika vastenmielinen pistos, joka saa suoliston tyhjenemään sellaista vauhtia, että toivoo todellakin vessan olevan lähellä, itse olen onnistunut välttämään

raivotarjonta = ei suinkaan mikään välipala, jota tarjoillaan raivostuneelle synnyttäjälle vaan taas lapsen asento VAUVAMASUN sisällä à MASUASUKKI aikoo tulla takaRAIVO edellä?

LASTENVAATESLANGI

miikkari = Me&I-vaatemerkin tuote

pop, popitus, popittaa = Polarn O. Pyret -vaatemerkin arkikielinen lyhenne, vaatemerkin fanittaminen ja siitä muodostettu verbi

sydänpyllyt = noh, kaikkihan nämä nyt tietävät, miikkareiden klassikkohaalarit, joiden takamuksessa on sydän; ilmauksella tarkoitetaan myös Facebookin ryhmää, jossa ostetaan, myydään ja vaihdetaan miikkareita à lapsettomista tätä ilmausta ei tiedä varmaan kukaan, lapsellisista kaikki tai ainakin on noloa, jos et tiedä

pöllöhaaremit, pupuhaaremit, ankkahaaremit = Tämä ei siis missään nimessä tarkoita mitään epäilyttävää eläinten muodostamaa perhemallia…  Kyseessä on miikkareiden haaremimalliset housut, joissa on jonkin (yleensä eläimen) kuva, jonka voi päätellä yhdyssanan ensimmäisestä osasta

multiraidat = popin raitamallisto, jonka vaatteissa on raitoja. Tosi paljon. Multi tulee kai siitä, että raidat ovat eri värisiä. à Eivätkö raidat sitten yleensä ole?

pesuhaituva = hyvin kuvaava ilmaus sille vaalealle nöyhtälle, jota tulee värillisiin vaatteisiin pesussa, johtuu kai valkoisen tekstiilikuidun työntymisestä vaatteen läpi?

paristi pidetty = vaate, jota on käytetty kaksi tai ehkä kolme kertaa, mutta koska lukumäärää ei voi enää muistaa, täytyy ainakin vaatetta myydessä laittaa vähän epämääräisempi ilmaus

söpöstelytakki = vähän fiinimpi ulkotakki, jolla käydään kaupassa tai kaupungilla lauantaina, ei todellakaan laiteta hiekkalaatikolle

potkarit ja puolipotkarit = no daa, potkuhousut tietty! Pitää vaan käyttää vähän hauskempaa sanaa, että vaikuttaa asiantuntevammalta. Puolipotkarit loppuu vyötärölle (eli ei tarkoita puoliksi leikattuja potkuhousuja)

 

Pupuhaaremit ja Pandahaaremit, Me&I

Me&I:n Tassuhaaremit (eri yhteydessä kuulostaisi aika pahalta...), tunnetaan myös nimellä Tassupyllyt

Sydänpyllyjen uudempi versio, Pilvipyllyt (Me&I)

LYHENTEET

Näitä ilmenee hyvin usein etenkin Facebookin kirpparipalstoilla. On hyvin noloa, jos haluat ostaa tai myydä jotain, etkä tiedä näiden merkitystä:

AV= alustava varaus

YV= yksityisviesti

VK= välikausi, lyhenne ei lähes koskaan esiinny yksinään, vaan aina toiseen sanaan liitettynä, yleisimmin VÄLIKAUSIHAALARI (vk-haalari) tai VÄLIKAUSITAKKI à Mutta mikä ihmeen välikausi? Aikaisemmin suomen kielessä käytettiin sanaa syksy ja kevät -haalari tai vaikka pelkästään keväthaalari. Tarkoittaako tämä, että syksy ja kevät ovat vuodenaikoina joitakin turhia välivaiheita ja oikeita vuodenaikoja ovat vain talvi ja kesä, joita odotellessa täytyy pukeutua välikausivaatteisiin ja niihinkin mielellään väliaikaisesti?

Kirpparikäyttäytymiseen kuuluvat myös ilmaukset:

jonoon = ”Yritän epätoivoisesti saada ostettua tämän tavaran. Pakko saada se! Jonottamalla haluan ilmaista, että minä olin ENSIN, ettei tule jälkipuheita. Ainahan joku yrittää väittää, että painoi enteriä puoli minuuttia aikaisemmin. Onneksi se ratkaisee, kenen kommentti on tullut ensin. Facebook on vain niin liero, että se joskus hyppäyttää jonkun kommentin toisen edelle. Onneksi voi tutkia lähetysaikaa tarkasti, jos meinaa tulla riita jostain vanhasta paidasta.”

vapautan = ”Ai jaa, nää housut olikin jo tosi kuluneet, vaikka näyttivät kuvassa hyvältä. Kyllä on ihme, ettei saada lapsen vaatteita pysymään uudenveroisina, vaikka eivät ole käytössä kuin joka toinen päivä puolen vuoden ajan. Onneksi kysyin lisätietoa. Polvessa oli kuulemma suurennuslasin avulla näkyvä haalentuma. En kyllä osta, vaan VAPAUTAN oman AV:n eli annan jonkun muun hölmön ostaa.”

VAUVA-AJAN ILMAUKSET

vaunulenkki ja vaunuttelu = lenkki on tässä yhteydessä kävely, jolla käydään lastenvaunujen kanssa eli ei siis illalla vaunuissa nautittava makkara, voidaan muuntaa myös verbiksi à ”Minäpä vaunulenkkeilen huomenna teille” TAI ”Lähdetäänkö huomenna vaunuttelemaan?”

rintapumppu = aparaatti, jolla pumpataan tisseistä maitoa, saa käyttäjänsä tuntemaan itsensä lähinnä lehmäksi (siis jos et tässä vaiheessa raskauden jälkeen vielä tuntenut)

sterilointilaite = laite, jolla steriloidaan mikrossa tutteja ja tuttipulloja, ei siis mikään kotiväline pysyvän ehkäisyn saavuttamiseksi

 

Rintapumppu 

Sterilointilaite

IMETYSJARGON

rintaraivarit = vihaisuustila, jonka vauva voi saada eri syistä imiessään tissiä, ei tarkoita siis äidin raivostumista lapsensaannin jälkeisen rintavarustuksensa nähdessään

suihkutissi = pitääkö todella olla oma ilmaus sille, että rinnasta tulee aivan liikaa maitoa ja sitä suihkuaa joka paikkaan?! Ensimmäisen kerran, kun kuulin jonkun kertovan, että ”minulla on oikeat suihkutissit” mieleeni nousi kuva naisesta, joka seisoo hölmösti paikallaan ja maitoa vain suihkuaa joka paikkaan valtoimenaan. Aika inhaa.

tisutella = imettää vauvaa lempeästi fiilistellen eli antaa vauvan TISSUTELLA hitaasti maitoa; tunnelmallista, herkkää ja mukavaa ainakin näin sanottuna, arjessa yleensä ei yhtä ruusuista

rintakumi = imetyksen apuväline, ei rintaan asennettava ehkäisyväline

LAPSEN KASVATUKSEEN LIITTYVÄ SANASTO

pottailu = vessa-asioiden harjoittelu, ei suinkaan mikään potalla pelattava peli (vaikka siltä se joskus tuntuu)

uhmis = kamala ikä, kun söpöstä lapsesta tulee TUHMIS

kanaemo = lapsiaan suojeleva äiti, joka ei usko jälkikasvustaan mitään pahaa?

leijonaemo = lapsiaan raivokkaasti suojeleva äiti, joka uskoo kaikkien muiden tekevän jälkikasvulleen pahaa?

muumimamma = todella hyvillä hermoilla varustettu äiti, joka ei hikeenny, vaikka pommi räjähtäisi vasten kasvoja

kotiäiti = äiti, joka haluaa olla kotona. Aina. à Muiden puheissa ei välitä yhtään koulutuksestaan tai töistä.

uraäiti = äiti, joka haluaa olla töissä. AINA. à Muiden puheissa ei välitä yhtään lapsistaan tai kodistaan.

eppuluokka = Keski-Suomessa käytettävä ilmaus peruskoulun ensimmäisestä luokasta, ei siis luokallinen Eppuja (huh sentään!)

varhaiskasvatussuunnitelma = päivähoidossa tehtävä paperi, johon hoitotäti ja vanhemmat kirjoittavat, miten lasta hoidetaan tai pitäisi hoitaa eli saako käydä seurakunnan kerhossa, tykkääkö nukkua päiväunia, milloin tulee kakka ja aiotaanko antaa sakset käteen tänä vuonna (ei siis suunnitelma siitä, mitä yrttejä laitetaan itämään jo huhtikuussa)

vauvantuoksuisia päiviä = toivotus usein vauvan syntymän jälkeisessä onnittelukortissa à Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Vauvan tuoksua? Siis kakkaa, puklua ja lämmennyttä maitoa? No ei… Onhan se vauvan pään tuoksu oikeasti ihana. Minun lapsillani on vain ollut niin paljon tukkaa, että päätä on tullut lähinnä nuuskittua siinä mielessä, pitäisikö illan kylvetyksessä ottaa jo sampoo käyttöön.

Kun tuoreille vanhemmille sanotaan "hymynaama", tulee mieleen tämä neuvolasta saatu kuva eikä tekstissä oleva hymiö :)