Kysymyshaaste

Sain siskoltani Annilta Limpsin lampsin -blogista kysymyshaasteen. Kiitos, Anni, ensimmäisestä haasteestani! Meni kyllä melko kauan, että sain vastatuksi…

                              1. Millaisia luonteenpiirteitä sinulla on?

Minä olen mielestäni melko ulospäinsuuntautunut ja sosiaalinen.  En yleensä pelkää puhumista missään tilanteessa, mutta pääroolia en mielelläni halua vetää vieraassa joukossa. Nautin myös omalla porukalla olemisesta. Suurin paheeni on ehkä malttamattomuus. En millään jaksa odottaa yhtään mitään, vaan kaikki pitäisi saada ja kaiken pitäisi tapahtua heti-just-nyt. Olen nopean toiminnan ihminen, mutta arvostan myös lepoa ja rentoilua.

Muutama viikko sitten Me&I-kutsuille lähdössä

           2. Millaisen toivoisit elämäsi olevan viiden vuoden kuluttua?

Toivoisin olevani onnellinen ja toivoisin, että perheelläni olisi kaikki hyvin. Odotan lasten kasvamista ja uusia vaiheita suurella mielenkiinnolla ja innolla. Viiden vuoden päästä I on jo koululainen, hui! Itse olen toivon mukaan työelämässä ja saan toteuttaa itseäni siellä. Jokin uusi harrastus voisi olla myös mukava. Nähtäväksi jää, onko perheemme kokoonpano tässä. Nyt asian miettiminen ei ole ajankohtaista, mutta ymmärrän kyllä, että jonain päivänä on.

3. Mikä saa sinut suuttumaan?

Turha sotkeminen ja melu. Niin töissä kuin kotonakin. Varsinkin nyt kotiäitinä haluan pitää paikat kunnossa, mikä ei pienten lasten kanssa ole aina helppoa. Esikoisen tihutyöt suututtavat välillä, mutta lapsen vilpitön katse ja aidot pahoittelut saavat sydämeni sulamaan. Yleensä lapsi on hajottanut paikkoja uteliaisuuttaan tai etsinyt jotain tavaraa kehnoin seurauksin. Tarkoitus ei ole lähes koskaan ollut paha, joten ihan kunnolla sotkusta ei voi suuttua. Kovista äänistä en pidä ja haluan pitää melutason edes kohtuullisen siedettävänä. Välillä lapsista, koirista, televisiosta ja puhelimista lähtee silti ääntä. Asuntomme sijaitsee kaupunkikeskustan tuntumassa, ja ikkunoiden ollessa auki ääntä tulee ulkoakin.

4. Mitä haluaisit tehdä tulevana kesänä?

Löhötä ulkona lukemassa hyvää kirjaa. Käydä lasten kanssa kesäisessä puistossa leikkimässä ja mennä kaupungille syömään jäätelöä. Käydä ulkomaanmatkalla. Viedä I huvipuistoihin nauttimaan. Syödä aivan liikaa tuoreita mansikoita. Nähdä kaksi paria pulleita jalkoja shortseissa ja kaksi päätä kesähatuissa. Piipahtaa ulkoilmassa kesäisen kuulaassa illassa, kun päivän työt on jo tehty ja ihmiset rauhoittuneet omiin oloihinsa. Haistaa sateen jälkeisen ruohikon ja katsella automatkalla kauniita maisemia.

I tivolissa pari viikkoa sitten.

5. Miten teidän perheessä jaetaan kotityöt?

Vapaapäivinä hyvin tasapuolisesti – arkena minulla on päivisin päävastuu, koska olen kotona. Iltaisin mies osallistuu myös, mutta ei todellakaan hoida kaikkea, enkä kyllä minäkään. Minusta on kummallista, kun joskus kuulen naisten puhuvan, että mies saa hoitaa lapset ja kodin, kun tulee töistä kotiin ja nainen saa levätä. No koskas se mies sitten lepää? Minusta on tärkeintä, että perheen kesken vietetään aikaa yhdessä ja molemmat vanhemmat saavat joskus rentoutua. Tavallisina arki-iltoina molemmat voivat osallistua töihin tasapuolisesti, koska molemmilla on jo yksi työpäivä takana. Tarkoitus ei missään nimessä saisi olla, että toinen saa maata illat ja toinen raataa. Sen olen tässä vuosien varrella oppinut, että kotitöistä kannattaa keskustella ja sopia, jotta rauha säilyy. Ei kannata olettaa, että toinen lukisi ajatuksia.