Äidin tuoksu on lapselle kuulemma maailman ihanin tuoksu. Minäkin haluaisin tarjota lapsilleni lämpöä, helliä hetkiä ja nautintoa äidin ihoa haistellen. Molempien lasteni kohdalla olenkin ensimmäiset viikot ja jopa kuukaudet ollut ainakin kotioloissa ilman hajuvettä, mutta ihan kokonaan ilman hajusteita en kerta kaikkiaan pysty olemaan. Hajuveden käyttämättömyys on jo minulle iso asia, koska minulla on aivan järkyttävän tarkka hajuaisti ja suorastaan rakastan hyviä tuoksuja. Minulle kuivuneelta rintamaidolta haiskahtava imetystoppi ja rintasuojukset eivät kuitenkaan edusta varsinaisesti ihanaa tuoksua... Vaihdan imetysrintsikoita, kestoliivinsuojia ja toppeja suorastaan maanisesti, mutta silti sitä maitoa pääsee vaatteisiin. Tää on niin tätä...
Minulla on aika hidas aineenvaihdunta ja se hyvä puoli siinä on, etten ole kova hikoilemaan. Onneksi! Toki rankan liikunnan aikana hikoilen, mutta silloinhan vaatteet menevät heti pesuun. Joskus lasten kanssa kerhoihin kävellessä tulee myös hiki, mutta onneksi Rexona ei ole ikinä vielä pettänyt. En ehkä kestäisi, jos tuntisin ikävän aromin leijailevan vaikkapa kainaloista. En ole varmaan eläissäni haistanut oikeaa hien hajua omista vaatteistanikaan edes kunnon liikuntasuoritusten jälkeen. Ja believe me, sitä vaatteiden nuuskimista minä kyllä harrastan!
Nyt olen taas alkanut käyttää ripausta hajuvettä myös kotona ja hieman enemmän, jos lähdemme jonnekin. Tarkoitus ei tietenkään ole suihkia sitä niin paljon, että kaikki vähemmän kiva tuoksu jää alle, vaan raikastaa koko olemusta ylellisellä tuoksulla. Ihanaa! Hyvä hajuvesi on arjen luksusta. Tällä hetkellä suosikkini on Escadan Sexy Graffiti. Edellinen pullo minulla oli Escadan Island Kiss -tuoksua, mutta nyt tämä tuntuu vielä kivemmalta. Escadan tuoksut ovat jo vuosia olleet minusta parhaita. Pitkään olen pitänyt myös Dolce & Gabbanan Light Blue -tuoksusta ja Laura Biagiottin Laura-tuoksusta. Myös jotkut Hugo Bossin tuoksut ovat kivoja ja Kenzon Flower by Kenzo.
Normaalia herkempi hajuaisti varmaan johtuu siitä, ettei minulla ole aivan paras mahdollinen kuulo ja aistit näin kompensoivat toisiaan. Jonkun mielestä olen varmaan vähän kehno äiti, kun häivytän luonnollisia tuoksuja hajusteilla. Minulle hyvät tuoksut ovat kuitenkin niin tärkeä asia, että haluan elää näin. Minä suorastaan kärsin, jos joudun haistelemaan jotain epämiellyttävää. Saatan aivan oikeasti tulla huonovointiseksi. Opiskeluaikoina pahinta olivat syksyiset bussimatkat täpötäysissä busseissa, kun ihmisten ulkovaatteet olivat kosteita... Raskausaikoina kauppareissut saattoivat olla hankalia eri ruokien ja ihmisistä lähtevien tuoksujen vuoksi. Kaikki aromit vielä jotenkin sekoittuivat ikävästi.
Nykyisin hajusteettomuutta toitotetaan kaikkialla. Pyykit pitäisi pestä ilman hajusteita. Vauvan pyykit olen pessytkin, mutta omia vaatteitani en. Ne eivät ollenkaan tunnu puhtailta ilman kivaa tuoksua. Julkisille paikoille ei saisi mennä hajuvesien kanssa. En missään nimessä halua hankaloittaa kenenkään toisen oloa omilla hajusteillani. Ymmärrän, että allergisille toisten tuoksut voivat aiheuttaa reaktioita. En kuitenkaan usko, että minun hajuvedestäni varsinaisesti tulee ongelmia, koska en nyt ihan pullokaupalla sitä laita ja halaa ihan jokaista vastaantulijaa. Minulla on toki ollut onnea, etten itse ole allerginen eikä ole kukaan perheestänikään.
Minusta onkin tullut aivan hajufriikki! Vaatteet pesen hajusteellisella Arielilla ja deodoranttia on pakko laittaa. Suihkautan puhtaisiin lakanoihin Partyliten Fresh Home -vuodetuoksua ja poltan usein kotona tuoksukynttilöitä. Hajusteellista huuhteluainetta lorautan pesukoneeseen silloin, kun vain pestävät materiaalit sen sallivat. Ja se hajuvesi - sitä vain on oltava! Minun lapsilleni äidin tuoksu varmaan tulee tarkoittamaan jotain kosmetiikkateollisuuden aikaansaamaa täysin keinotekoista valmistetta. Tärkeintä minulle on, että lasten muistoissa äidin tuoksu on rakas, olipa se sitten peräisin pullosta tai ei.
Tiedostan olevani hieman pinnallinen tän asian suhteen, mutta äiti ja mummi ovat opettaneet, että kauneus on myös sitä, että välittää kanssaihmisistä sen verran, että pitää itsestään huolta ja puhtaudestaan ja siisteydestään myös.
VastaaPoistaMulle maailman rakkaimpia tuoksuja ovat:
1) Lumenen meikkien tuoksu, koska äiti meikkasi niillä ja olin aina haltioissani katsomassa
2) YSL:n Trésor, äidin ikisuosikkituoksu
3) Old Spice ja Tervashampoo (ukki tuoksui aina jommalle kummalle) ja
4) Lancômen Opium, koska mummi tuoksui sille
Mulle tuoksut on olleet TOSI tärkeitä lapsesta asti ja en kyllä oo koskaan aatellut, että nuo äidin tuoksut ei olisi sen omia, vaikka ne osittain tuli purkistakin. Kukaan muu ei silti tuoksu ihan samalta. Isän tuoksua on aika vaikea muistaa, koska isä ei käyttänyt tuoksuja. Mummi ja pappa haisivat aina hielle enkä oikein koskaan oppinut menemään heitä lähelle siksikään :D JOTEN ei se luontainen aromikaan aina paras ole eikä minusta tee äidistä huonompaa :) Minulle on ukin kuoleman jälkeen tuonut valtavaa lohtua tervan tai Old Spicen tuoksun tuulahtaminen nenään, silloin silmäkulma kostuu ja mieleen tulee se hetki saunan jälkeen, kun ukki kietoi minut kylpytakkiin ja syliin <3 (tulee tippa linssiin sitä ajatellessakin edelleen).
Kiitos ihanan pitkästä ja perusteellisesta kommentista! Huh, en ole ainoa, jolle tuoksut ovat tärkeitä! :) Minullekin monet tuoksut edustavat muistoja. Muistan jopa joidenkin ulkomaanmatkojen hotellihuoneiden ja lentokenttien tuoksuja. Kouluissa työskennellessäni omat kouluajat niin hyvässä kuin pahassakin kyllä palaavat mieleen, kun eri huoneissa siellä vierailee. ;)
Poista