Kolmevuotias I

Tyttäreni I täytti tänään kolme vuotta. Tuntuu todella kliseiseltä sanoa, että aika on kulunut nopeasti, mutta niin se vain on. Vai onko? Kolmen vuoden aikana olemme ehtineet mieheni kanssa riemuita lapsen kasvamisesta ja juhlia useasti uusia kehitysaskeleita. Olemme saaneet nähdä pikkuruisen vauvan muuttuvan ensin haparoivin jaloin kulkevaksi taaperoksi ja sitten ripeäliikkeiseksi leikki-ikäiseksi. Olemme valvoneet öitä sairastavan lapsen kanssa, mutta toisaalta nauttineet iloisista päivistä uusia oivalluksia tekevän tutkimusmatkailijan kanssa. Olemme lapsen kanssa viettäneet laatuaikaa kotona, vierailleet mummoloissa ja ystävien luona, matkustelleet ulkomailla ja kulkeneet erilaisissa harrastuksissa. Joskus tuntuu, että lapsen myötä olemme tehneet oikeastaan kaikkea vähän enemmän kuin ennen. Ehkä se johtuu siitä, ettemme enää pysty vain loikoilemaan sohvalla vapaa-ajalla. Ainakin se on hankalampaa (eikä kovin nautinnollista), kun lapset vaativat samalla huomiota. On helpompaa pysyä liikkeessä. 

I:n T-paita ja housut Tommy Hilfiger

Huppari Paul  Frank/Small Paul, shortsit H&M

Tyttäreni on nyt kolmevuotiaana vauvaan verrattuna todella iso, mutta koululaisiin verrattuna todella pieni. Hän puhuu lähes yhtä hyvin kuin aikuinen, koska lausui ensimmäiset sanansa jo seitsemän kuukauden iässä ja puhui useamman sanan lauseita hieman yli vuoden iässä. Koska hän on viettänyt paljon aikaa aikuisten kanssa, hän on melko pikkuvanha. Kävelemään hän oppi noin vuoden ja kolmen kuukauden iässä ja nykyisin menee jo todella vinhaa vauhtia. Toisaalta hän voi joskus heittäytyä vauvaksi eikä halua pukea tai syödä itse. Leikit alkavat olla monipuolisia, ja roolileikkejä on ilmaantunut kehiin viime aikoina. Leluista parhaita tällä hetkellä ovat nuket, ponit, lääkärintarvikkeet ja leikkiastiat. Piirtäminen, värittäminen ja muovaileminen kiinnostavat kovasti. Keskittyminen ei ole vielä kovin pitkäjänteistä, joten tekemistä täytyy vaihdella melko nopeasti. 

Collegejakku Me&I, hame Polarn O. Pyret, pipo Kimperi

Haalari Cupcake (nykyinen Racoon)

Body ja housut Bamse

Kolme vuotta sitten oli elämäni pahin ja paras päivä. Synnytys oli kamala kokemus, mutta lapsen saaminen ihan parasta. Ihana vauvan poski vasten omaani korvasi kyllä kivun, mutta unohtamaan sitä se ei saanut. Aika kuitenkin kultasi lopulta muistot, ja uskalsin ryhtyä hommaan uudelleen. Vähältä piti, ettei I jäänyt ainoaksi lapseksi. Nyt olen ikionnellinen, ettei jäänyt.

I:n asu H&M

Body Lindex, mekko Marimekko

Takki Benetton, farkut KappAhl, kengät Converse, huivi Lindex

Mekko Polarn O. Pyret, legginssit KappAhl

Kolme vuotta sitten vietin ensimmäistä yötä synnärillä vauvan kanssa. Pitkähkö synnytys oli takana, ja olin kuolemanväsynyt. Suloinen vauva läpinäkyvässä muovikaukalossa sänkyni vieressä oli silti sellainen ihme, etten pystynyt olemaan tuijottamatta häntä jatkuvasti. Pientä tummatukkaista päätä peitti sairaalan trikoomyssy, ja käsissä olivat tumput. Nyt kolme vuotta myöhemmin tuo vauva nukkuu omassa sängyssään ja tyynylle ovat levinneet pitkät vaaleat kiharat. Jäsenet ovat kasvaneet pituutta ja vaatteet vaihtuneet minikokoisia aikuisten vaatteita muistuttaviksi asuiksi. Poski on kuitenkin edelleen yhtä pehmeä kuin kolme vuotta sitten. Sitä silitellessäni ajattelen usein, että tyttäreni (ja myös poikani) on kauneinta, mitä tiedän. Näistä kolmesta vuodesta hänen kanssaan olen hyvin kiitollinen ja mitä suurimmalla nöyryydellä tulevaisuutta kohtaan toivon vuosia lisää. Olen iloinen, että elämä on tarjonnut minulle parastaan ja olen saanut olla äiti jo näin pitkän ajan. Olen saanut käsiini maailman kalleimman aarteen ja siitä aion pitää huolta ikuisesti.
    

Paita Marimekko