Eilen vietimme ihanaa lötköilysunnuntaita. Emme tehneet mitään! Jee! Tai no, ehkä jotakin sentään.
Aamulla oli ihanaa loikoilla pitkään sängyssä koko perheellä. I riensi herättyään huoneeseemme ja E olikin jo äidin ja isän keskellä naureskelemassa. Voiko maailmassa olla mitään suloisempaa kuin yöpuvussaan tallustava pienokainen? Tai äidin ja isän näkemisestä innostuva vauva ja hänen kupliva naurunsa?
Aamutoimien jälkeen E halusikin jo ensimmäisille päiväunilleen parvekkeelle. Sillä aikaa luimme I:n kanssa kirjoja ja lehtiä. Välillä luin I:lle ääneen hänen kirjojaan ja välillä keskityin uuteen lehteen.
 |
| I:n paita GANT |
I halusi myös leikkiä prinsessaa, kuten tavallista. Prinsessaksi täytyy yleensä saada pukeutua monta kertaa päivässä. Asuja on onneksi useita, ja niitä I vaihtelee jatkuvasti.
Iltapäivällä leivoimme I:n kanssa pizzaa. I haluaa aina osallistua ruuanlaittoon, ja tällä kertaa hän pääsi auttamaan pohjan kanssa. Täytteiden toimittaminen jääkaapista äidille oli sen verran vauhdikasta, että päätin hoitaa itse täytteiden laittamisen. Sinihomejuustomurupussi (mahtava sana!) lensi pöydälle melkoista vauhtia, kun pikkuneiti toi sitä innoissaan...
Leivoin vielä lehdestä bongaamani ohjeen mukaan sitruunapiirakkaa. Hyvää tuli, vaikka kuva on kyllä aika ruma, kun yritin napata sen ennen kuin piirakka katoaa parempiin suihin. Anteeksi!
Päivän kruunasi auringonpaiste ja mukava iltalenkki ystävän kanssa keväisessä säässä. Lopullinen upea päätös päivälle oli kuulla unisen I:n sanovan juuri ennen nukahtamistaan: "Äiti, mää rakastan sua. Olet ihana."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti