Viime tapaninpäivänä minusta tuli täti, kun nuorin sisareni
synnytti poikavauvan. Olin odottanut jo kauan pääseväni tädiksi; muut
siskonihan olivat sen jo kokeneet minun lasteni kohdalla. Minulle tämä oli
kuitenkin Suuri Tapaus.
Minun haalarini Jumpin, vauvan haalari Name it |
Kun sisareni ilmoitti viime keväänä odottavansa vauvaa, olin
haltioissani. Olin juuri selvinnyt omasta alkuraskaudestani, ja ajatus samana
vuonna syntyvistä serkusvauvoista tuntui mielettömän upealta. Kohta saisin
jakaa äitiyden ilon todella läheisen ihmisen kanssa! Aloin touhuttaa ja kysellä
kaikkea varmaan rasittavuuteen saakka, mutta kertaakaan siskoni tai hänen
miehensä eivät ärähtäneet. Pohdimme ensin raskauden vaivoja, sitten synnytystä
ja vauva-aikaa ja lopulta tulevien lasten nimiä, vaatetusta, harrastuksia ja
tavaroita. Yhteinen odotus sisaren kanssa oli hykerryttävän hieno kokemus. Oli
koko ajan joku, joka ymmärtää.
Välillä minulle tuli myös hätä sisareni puolesta. Mitä jos
hänen synnytyksensä on yhtä karmea kuin oma ensimmäinen kertani? Miten pieni ja
hentoinen siskoni kestää sen? Jaksaako hän valvoa öitä lapsen kanssa
masentumatta? Entä vauva – kohteleehan maailma häntä hyvin?
Synnytin oman poikani syyskuun lopussa kolmea kuukautta
ennen sisartani. Kaikki sujui tällä kertaa hyvin, joten pystyin antamaan
sisarelleni myös onnistuneen synnytystarinan. Olin siitä iloinen ja samalla
ylpeäkin, että sain kokea miellyttävän synnytyksen. Kaikki sisareni olivat
todella innoissaan pojastani. Tyttäreni oli tainnut varastaa tätiensä sydämet
jo aikaisemmin.
Nykyajan tätiys onkin minusta erilaista kuin ennen. Sanasta
täti tulee helposti mieleen keski-iän paremmalla puolella oleva kiukkuinen
naisihminen. Havahduin ajattelemaan tätä, kun tyttäreni kerran jo yli vuosi
sitten kutsui kaupassa sievää teini-ikäistä tyttöä tädiksi. Tajusin, että hänen
maailmassaan täti on nuori, trendikäs, hoikka ja itsestään huolehtiva nainen,
koska kaikki hänen kolme tätiään ovat sellaisia. Luulen, että aika usein
pienten lasten tädit ovatkin sellaisia. Kielenkäyttöömme tämä uusi tätikuva ei
ole siirtynyt: yhä edelleen sanalla täti tarkoitetaan aivan muuta kuin nuorta
tyttöä.
Siinä suhteessa minulla on ollut tuuria, että sain lapsen
ensimmäisenä siskosparvestamme. Niinpä tyttäreni on saanut yli kaksi vuotta
aivan yksin osakseen tätiensä varauksettoman ihailun ja hemmottelun. Tädit ovat
hoitaneet, hellineet ja leikkineet. He ovat lukeneet kirjoja, kontanneet lattioilla
ja möyrineet pihalla. He ovat tyttäreni pyynnöstä toistuvasti soittaneet
radiosta samoja kappaleita ja istuneet katsomassa samoja lastenohjelmia. He
ovat pukeneet, riisuneet, kammanneet tukkaa ja pesseet hampaita. He ovat jopa
pyyhkineet pyllyä ja käyttäneet saunassa. Viime talvena minun maatessani pahan
flunssan kourissa sohvalla tädit käytännöllisesti katsoen järjestivät tyttäreni
syntymäpäiväjuhlat. Olen tästä kaikesta saamastamme avusta todella kiitollinen
ja toivon, että olen muistanut myös kertoa sen siskoilleni.
Molempien puolten isovanhemmat ovat auttaneet meitä paljon
myös. Olemme mieheni kanssa myös siitä todella onnellisia ja kiitollisia, mutta
tätien apu on ollut jotenkin niin yllättävää. En yhtään osannut ennakoida, että
minun lapsestani muodostuu niin tärkeä myös sisarilleni. Isovanhempien vilpitön
ihailu ja rakkaus oli sekin ilahduttavaa ja on edelleen, mutta sitä osasin
paremmin odottaa.
Nyt kun minusta sitten tuli täti, olen ymmärtänyt täysin,
miksi sisareni ovat jaksaneet touhuta tyttäreni kanssa ja hellivin käsin
silitellä poikaani. Vaikka minulla on omiakin lapsia, tuntuu sisareni pieni
nöpönen yhtä rakkaalta. Hän on meidän melko suuren perheemme nuorin jäsen ja
hyvin tärkeä osa sukuamme. Hän on täydellinen sekoitus omia vanhempiaan: jotain
meidän puoleltamme ja jotain isänsä puolelta. Hänestä kehittyy vielä
sympaattinen ja komea miehenalku, siitä olen varma. Luultavasti hän poikani
kanssa juoksentelee ympäriinsä ja sekoittaa tyttäreni leikkejä, mutta
toivottavasti myös sulkee pienet kätensä ryhmähalaukseen serkkujensa kanssa. Ehkä
hän joskus moiskauttaa suukon myös vanhimman tätinsä poskelle. Sinä hetkenä
taatusti tiedän, että suku on ihanin.
E:n body ja housut Polarn O. Pyret, sukat ja peitto Me&I, serkkuvauvan haalari Metsola |
Sisareni kirjoittaa myös blogia. Se löytyy osoitteesta www.limpsinlampsin.blogspot.com.
Voi ei, itku tuli taas! Ihania pieniä <3 Välillä kyllä haluaisi elää päivän myös tuota aikaa, kun I oli ainoa: saisi taas sen tädin jakamattoman huomion ihan kokonaan.. Noh, ehkä joskus vielä ;)
VastaaPoistaAi niin, määki haluan tuon kuvan susta ja Pikku-Timosta! :)
VastaaPoistaSaat sen kyllä. :)
Poista