Solmussa kravatteihin

V kampanjoi klassisen pukeutumisen puolesta

Solmiota näkee ikäisteni miesten keskuudessa valitettavan harvoin. Itse käytän työpäivistäni 80 prosenttia kravattia. Jäljellä jäävä 20 prosenttia kuluukin sitten mirri kaulassa. Toki tämä solmioiden laskusuuntainen käyttö täytyy ymmärtää, kun on elänyt sellaisen sukupolven mukana, jolle kaikki on markkinoitu helppouden ja mukavuuden nimissä. Eihän se kaulaan solmittava kangaskappale ensisijaisesti miellyttävä ole. Eikä myöskään tee ketään autuaaksi.

Henkilökohtaisesti olen kuitenkin sitä mieltä, että puvun ja pukupaidan kanssa tulee käyttää solmiota tai solmuketta. Nuorilla miehillä näkee usein yhdistelmän, jossa puku on puettu ensimmäistä kertaa päälle (kooltaan liian iso ja löysä luonnollisesti) ja paidasta on jätetty kolme ylintä nappia auki. Solmio loistaa poissaolollaan. Ja ajatellaan, että maailmassa ei sillä hetkellä ole juuri mitään tyylikkäämpää…. Toinen itseäni huvittava ilmiö on tämä julkkismiesten tapa yhdistää puvun ja paljaan pukupaidan kanssa riemunkirjava taskuliina. Ei siinä taskuliinassa itsessään mitään vikaa. Itsekin suosin taskuliinaa käytettävän vaihtelevin taitoksin. Mutta silloin täytyisi olla myös jotain kaulassa!! Joku älypää on jossain vaiheessa julistanut, että etiketin rikkominen on tyylikästä. Ei muuten ole.

Noh, tarkoitukseni ei kuitenkaan tässä kirjoituksessa ole pelkästään porata katoavan kravattiperinteen perään, vaan esitellä tuon perinteen hienouksia. Oma kiinnostukseni miesten pukutyyliä ja klassista pukeutumista kohtaan heräsi opiskeluaikoina, kun toimin osa-aikaisena työntekijänä valtakunnallisesti tunnetun miesten arvovaateketjun kahdessa eri toimipisteessä.

Solmiokokoelmani on ajan saatossa karttunut melko mittavaksi. Helmiä ovat Jukka Rintalan, Marja Kurjen ja Tiger of Swedenin solmiot.

Eräs seikka, minkä arvelen rajoittavan joidenkin miesten solmionkäyttöä, on taidon puute kravattisolmun tekemisessä. Tämä asia on tullut vastaan lukuisissa keskusteluissa, joita olen käynyt miesporukassa. Kravattisolmuja ei osata tehdä edes ohjeen kanssa. Sitten jos jossain vaiheessa onnistutaan tekemään jonkinlainen köytös aikaiseksi, niin kyseinen kravatti pidetään solmittuna hautaan asti. Virhe. Mikäli joskus joudut aukaisemaan tuon vuosikausia solmittuna olleen kravatin esimerkiksi muuttaaksesi sen pituutta, niin voin kertoa, että solmun kohdalla on järkyttävät painaumat, eikä solmua voi esteettisesti syistä tehdä enää mihinkään muuhun kuin siihen alkuperäiseen paikkaan.

Itse osaan viisi erilaista tapaa kravattisolmun solmimiseksi. Käyn tässä läpi kuvien kera niistä muutamia.

Solmujen klassikko yksinkertaisuutensa ja monikäyttöisyytensä ansiosta on englantilainen solmu. Helppo tehdä millä tahansa solmiomateriaalilla ja –leveydellä. Myöskään paidan kauluksen erilaiset rakenteet eivät yleensä muodostu ongelmaksi englantilaisen solmun kanssa.

Henkilökohtaisesti pidän ainoana miinuspuolisena tekijänä sitä, että kun solmu tehdään aina toiselta puolelta kiertäen, niin kiristäessä joutuu olemaan tarkkana ellei halua solmun kartion olevan kallellaan.

Näkönsä puolesta englantilainen solmu on parhaimmillaan yhdistettynä kapeaan solmioon.

Ranskalainen solmu (= half-windsor) on jonkin verran englantilaista kollegaansa leveämpi. Suosin itse sen käyttöä ohuiden kravattimateriaalien kanssa. 

Windsor –solmu (= full-windsor) on näistä kolmesta kravattisolmusta kaikkein levein ja hankalin solmia. Siinä tehdään kaksinkertaiset kierrot eli ranskalaisen solmun solminta toistetaan kahdelta puolelta. Tämä tekee windsor –solmusta ehdottomasti tasapainoisimman näköisen verrattuna englantilaiseen tai ranskalaiseen solmuun. Windsor –solmuun ei voida käyttää kaikkein lyhyimpiä solmiotyyppejä ja paksuimpia materiaaleja, koska tuolloin kokonaisuus jää joko tyngäksi tai solmu itsessään paisuu oksettavan kokoiseksi palloksi. Windsor –solmu ei liene muodikkain arkikäytössä, vaan edustaa paremminkin juhlapukeutumista.

Tässä vaihe vaiheelta mallinnettuna englantilaisen kestosuosikin solminta Tiger of Swedenin –solmiolla. 

Kenties joku teistä kirotun kangaskappaleen kanssa taistelua käyvistä löytää tarvittavan avun tuosta…

Kun tuli puheeksi tuo kravatin pituus solmun kera niin oikea mitta näkyy seuraavassa kuvassa. Eli kärjen tulee koskettaa vyötä.

Tässäpä oli tällainen avaus keskusteluun miesten klassisesta pukeutumisesta. Toisella kertaa voin valottaa ajatuksiani puvuista, pukuliiveistä, pukukengistä, plastroneista ja solmukkeista...

-V-